AIKUISTEN KAVERIKIRJA

Oon nyt muutamissa blogeissa törmännyt tällaiseen postaukseen. Musta tää oli aivan ihana idea ja nyt päätin sen sitten itsekkin toteuttaa! Muiden vastauksia näihin kysymyksii oli myös kiva lukea. Ala-asteella vaihdeltiin tosi usein kavereiden kanssa kaverikirjoja ja niihin sitten aina ihan innolla kirjoitettiin. Muutama mulla taitaa vielä olla tallessakin ja joskus on kiva lueskella niitä ja muistella vanhoja. Oon ikuisesti katkera mun pikkusiskolle joka joskus repi mun yhden barbiystäväkirjan! No mutta mennään katsomaan mun vastaukset.

Nimeni on - Aino-Kaisa

Jotkut tosin kutsuvat minua - Oon oikeastaan kaikille ihan vaan Aino. Jotkut tosin saattaa sanoa Aikuksi tai joksikin muuksi vastaavaksi.

Olen syntynyt vuonna - 1997 ja tänä vuonna täytänkin jo 20 vuotta.

Lapsuuskotini lankapuhelimen numero - Ei hitsi en mä muista! Kaverin lankapuhelimen numeron saattaisin jopa muistaa, siihen kun aina soittelin.

Pienenä olin varma että minusta tulee isona - Meikkikaupan myyjä, haha.

Mutta isona minusta tulikin - Palavasti opettajaksi haluava tällä hetkellä työkokeilussa oleva nuori nainen

Täydellinen puoliso - Sen vaan tuntee kun se just sulle täydellinen puoliso löytyy. En mä osaa selittää sitä tunnetta edes. Sä vaan tiedät että se on tässä nyt. Se on sellainen ihminen jonka kanssa sä voit olla täysin oma itsesi, joka rakastaa sua vaikka tietää ne sun kaikkein huonoimmatkin puolet.

Jos saisin lisätunteja vuorokauteen - Tällä hetkellä en edes haluais päiviini lisätunteja! 

Harrastan nyt - Blogin kirjoittamista ja satunnaisesti lenkkeilyä

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta - Sitä samaa mitä aina muutenkin kuuntelen.

Noloin tv-ohjelma josta pidän - Pakko varmaan sanoa että Temptation Island suomi. Nolo mutta niin hyvä ohjelma!

Bravuurini keittiössä - Jaa a, aika vaikea sanoa. Enemmänkin kaikki pääruuat, ei niinkään jälkiruuat.

Melkein hävettää myöntää, mutta itken aina kun - En osaa tähän kyllä sanoa mitään yhtä tiettyä asiaa. Surullisissa elokuvissa ainakin tulee itku.

Lapsuuteni lempilelu - Ei mitään hajua. Yhtenä jouluna sain kyllä sellasen jumppabarbin ja äiti on kertonut, että muut oli jo mennyt nukkumaan mutta isä joutui mun kanssa valvomaan koska mä halusin vaan leikkiä sillä barbilla. Uudestaan ja uudestaan pistin sen jumppaamaan. :D

Lempileluni nykyään - Kyllä se taitaa toi puhelin olla.

Salainen paheeni - Mulla saattaa jäädä aika useinkin iltaisin meikit naamaan kun meen nukkumaan. Hups.

Viisaus jonka olen tähän mennessä oppinut - Oon just sellanen kun oot. Tee just niin kun sä haluat ja pidä mielipiteistäs kiinni. Kenelläkään muulla ei oo mitään oikeutta puuttua sun elämään. 

Pidittekö te tästä ideasta?